Utopiaako - älykäs oppimisympäristö?

Oppimisympäristöä Ruskolle kehitellessä, on mieleeni joulahtanut seuraava kysymys. Olisiko mahdollista, että oppimisympäristön järjestelmä itsessään pystyisi keräämään tieto oppilaan oppimisesta ja ohjaamaan hänet tämän tiedon perusteella oman osaamisen mukaisiin oppimispolkuihin. Olen jostain kuullut, että tällaisiä älykkäitä järjestelmiä on kehitetty. Erityisen älykkääksi tuota en kuitenkaan kutsuisi, koska ihminen (opettaja) pystyy hoitamaan tuon saman työn melko nopeasti. Mutta haaste on kuitenkin siinä, että opetusryhmät ovat niin isoja, että opettajan aika ei millään riitä kaikille. Mutu tuntumalta sanoisin, että ryhmätkoot eivät myöskään tule pienemään lähitulevaisuudessakaan sopiviksi. Olisiko siis mahdollista, että järjestelmä tekisi tuon työn. Välittömän palaute on tärkeää oppimisprosessin kannalta. Omaa pohdintaa - pelityypistä materiaalia pitää saada lisää - kuka tekee materiaalin? opettaja? kustantaja? - toisi huoman lisäedun opettajan arvioinnin tueksi - voidaanko arvioinnissa myös ottaa huomioon järjestelmän tuottaman infon myötä mm. aktiivisuus, yhteisen oppimisesn editäminen, yhteistyötaidot, oppimisen omaehtoinen syventyminen? - Pitäisikö oppilaan arvioinnissa olla tiedollisten taitojen mittaamisen lsiäksi myös arvosana vaikkapa yhteistyötaidot ja tiedon hakeminen ja suodattaminen Jos tätä sattuu lukemaan joku yliopistolla työskentelevä, heitän pallon sinne. Löytyisikö yliopistosta veturi järjestelmän rakentamiseen? Eimerkiksi Turun yliopisto on saanut mainetta KIVA koulu hankkeesta, lähtisikö joku kehittämään TIVA (tiedon valloitus?) koulu hanketta Rohkeasti kommentoimaan ja heittämään ehdotuksia avoimiin kysymyksiin.

Oppimisympäristön pilotointi vaihe1

Oppimisympäristön valmistelua

Aika on taas kulunut erittäin nopeasti. Ruskolla on myös ollut kovasti painetta tietohallinnon käytännön töiden kanssa, enkä ole blogia ehtinyt päivitellä.

Oppimisympäristöpilotointi on joka tapauksessa edennyt melko mukavasti.

Ruskolla oppimisympäristön pilotointi tarkoittaa seuraavaa

• alustana toimii Fronter
• opettajien, oppilaiden ja opetusryhmien tiedot siirretään Primuksesta Fronteriin
• käyttäjätunnus (+salasana) on sekä opettajilla että oppilailla sama kuin kunnan verkkoon, eli AD tunnus. (LDAP tekniikka)
• Kustantajien kanssa neuvotellaan sähköisten materiaalien viemisestä Fronteriin
• opettajien käyttöön tulee myös Dreambroker palvelu, jolla voidaan videoita ruutukaappauksia tai kamerasta sisältöä suoraan Fronterin oppimissisältöihin

Vaiheet

Tarkoitus on nyt kirjoitella lyhyesti vaiheita, jotta samaa suunnittelevat saisivat mahdollisesti vinkkejä. Palaan siis tässä blogissa asiaan lokakuussa.

1. Elokuu
• sopimus tehtiin Fronterin kanssa pilotoinnista
2. Syyskuu
• Fronterin alusta rakennetaan valmiiksi lokakuun aloitusta varten, mm.
• primus siirrot
• oppimateriaalit
• fronterin mallihuoneet, esim matematiikkaan
• LDAP
• otan yhteyttä kustantajiin
3. Lokakuu
• koulutus pilotointiin osallistuville opettajille
4. Tammikuu
• toinen koulutus opettajielle + kerätään opettajien kokemuskia
5. Maaliskuu
• tehdään päätös Fronterin hankinnasta
• kerätään kokemukset yhteen ja tehdään loppuraportti
• luodaan malleja oppimisesta, joita voidaan esitellä muille opettajille

Tavoiteet

1. edistää yksilöllistä oppimista
2. luoda oppimispolkuja, joka mahdollistaa oppimisen omaan editymisen mukaan
3. mahdollistaa syventävä oppiminen yli peruskoulun opetussuunnitelman
4. käyttää tvt:tä oppimisen apuna ja korvaamaan mahdollisesti jotain muita menetelmiä, siis ei lisänä
5. edistää opettajien yhteistyötä ja parantaa ajankäyttöä
6. parantaa oppimistuloksia

Ruskon oppimisympäristön pilotointi

Ruskolla perusopetuksessa pilotoidaan lukuvuonna 2012-2013 sähköistä oppimisympäristöä. Malli sopii varmasti myös toisen asteen opinnoille. Oppimisympäristön alustana toimii Fronter. Kiitos fronterille, joka lähti tukemaan Ruskon hanketta. Olemme myös saamassa mukaan kustantajia, joiden tarjoama sisältö on erittäin tärkeää kooknaisratkaisun kannalta.
Tavoitteena ei ole pelkästään kehittää teknistä sähköistä oppimisympäristöä, vaan uudistaa samalla opettajuutta ja oppimista. Tiivistettynä tällä ratkaisula pyritään syvempään oppilaslähtöiseen oppimiseen sekä eriyttämisen parantamiseen.
Pedagogisesti oppimisalustaa rakennetaan oppilaille johdettuja oppimisopolkuja, joita pitkin etenemällä oppilas voi saavuttaa halutut tavoitteet itsenäisessä tahdissa. Toki oppimispolkua ei tule sitoa liian tarkaan, kaikki oppilaan rönsyilyt ovat sallittuja, jopa suotavia.
Pilotointiin Ruskolta osallistuu n. 10 opettajaa. Mahdollisesti myös Vaisaaren yläkoulu osallistuu samaan kokeiluun, jolloi myös seudullinen yhteistyö on mahdollista

Pilotointi toteutetaan seuraavasti

1. elo-syyskussa Ruskon tietohallinto rakentaa yhdessä Fronterin kanssa alustan tekniset valmiudet sille tasolle, että se on helposti käytettävä.
• kirjatuminen Ad tunnuksilla
• wilma-ryhmät opettajan käyttöön
• kustantajien sähköisen materiaali tuodaan Fronteriin
• rakennetaan "mallihuoneita" oppiaineisiin
• integoidaan muita palveluja, esim Creaza (sarjakuvien luonti+käsitekarttojen luonti) ja drembroker (kuvaruudun videointi)
• karsitaan kaikki ylimääräiset palvelut pois, esim viestintä, joka on toteutettu kouluissa muilla ratkaisuilla
• rakennetaan oppilaille aloitussivu, joka kokoaa kullekin oppilaalle tärkeät ja halppokäyttöiset aloituslinkit
2. lokakuussa aloitetaan varsinainen käyttö
• opettajat koulutetaan fronterin teknisiin ominaisuuksiin, n. 1/2 päivää
• opettajille varataan 1-2 työpäivää rakentaa oppimispolkuja Fronteriin. Opettajat tekevät ainakin aineryhmittäin yhteistyötä
3. loka - maaliskuu
• Pilotoinnissa olevat opettajat kokoontuvat 1 kerran kuukaudessa jakamaan kokemuksia ja kehittämään palvelua. Koollekutsujana toimii allekirjoittanut ja olen kehitysajatuksista yhteydessä Fronteriin

Olen hakenut hankerahaa oppimisympäristöön opetushallitukselta. Toivottavasti hakemus saa myönteisen vastaaoton. Hankerahalla on tarkoitus kattaa pilotoinnin sijaiskustannuksia ja hankkia liikuteltavia laitteita, jotta oppimisympäristön käyttö oppimistilanteessa olis luontevaa. Perinteinen malli, jossa koko luokka yhtä aikaa käyttää isoa atk luokkaa ei sovi yllä olevaan malliin, vaan oppilailla pitää olla mahdollisuus käyttää kannettavia laitteita tapeen mukaan. Tarve voi olla vain muutaman minuutin mittainen, esim . Dreambrokilla tehty opetusvideo, jonka jälkeen oppilas palaa tekemään tehtäviä perinteisesti kynällä ja paperilla. Toki oppimisympäristöön pyritään kustabtajilta tuoda mukaan kehittäviä oppimispeleja, joissa oppilas saa palautteen omasta oppimisestaan ja opettaja saa tilastoa oppimisesta arviointia varten. Malli ei myöskään tarkoita sitä, etät perinteiset atk luokat tulisi unohtaa, kummalakin on oma käyttötarve.

Opettajien aivoriihi Ruskolla

Kutsuin opettajia yhteiseen aivoriiheen, miten voisimme opetusta kehittää. Paikalle ilmoittautui mukava joukko meitä opettajia ideoimaan yhdessä.

Tapaamiseen on muutama minuutti aikaa ja tein pienen pohjustuksen. Pohjustuksen löydät täältä https://skydrive.live.com/redir.aspx?cid=d9600fa98b578d82&resid=D9600FA98B578D82!2533&parid=root

Esimerkki tvt:n hyödytämisestä

Koska kaikki ovat kiinnotuneita käytännön esimerkeistä, kuvaan lyhyesti projektin, jonka Ruskolla teen yhdessä äidinkielen opettajien kanssa kaikkien 8. luokkalaisten kanssa. Lyhyesti idea: Oppilaat tuottavat viikoittain pienessä ryhmässä paikalliset uutislähetyksen videoksi ja video julkaistaan johonkin julkiseen palveluun, joka kunnan web palvelimeen tai sitten esim. Youtubeen.

Lyhyt kuvaus

1. Kaikille oppilaille opetetaan lyhyesti videoeditointi
2. Äidinkielen opettajat keskustelevat oppilaiden kanssa uutislähetyksen tekemisestä. Mitä vaatimuksia? Mitä rooleja lähetyksen tekemiseen vaaditaan? Mitä asioita utislähetyksessä voi olla?
3. Oppilaat jaetaan 4-5 hengen ryhmiin. Oppilaat valmistelevat aiheet, tekevät suunnitelman äidinkielen opettajan kanssa.
4. Oppilaat kuvaavat tarvittavan materiaalin ja editoivat sen tietoteknikan opettajan kanssa.
5. Valmis tuotos siirretään julkiseen palveluun.

Opetusjärjestelyissä käytetään rinnakkaisopetukseen määrättyä rahaa. Lisäksi olemme olleet yhteydessä paikallisten yritysten yhdistyseen, jos saisimme yrityksiä mukaan rahoitamaan välineitä.
Tavoitteita, joita tällä projektilla mielestäni saavutamme

• aineiden välistä yhteistyötä saadaan lisättyä
• paikallisten asioiden tuntemus sekä oppilaille että opettajille kasvaa
• saadaan yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa -->koulu tulee pois seinien sisältä
• oppilaan tvt taidot kasvavat
• oppilaat kiinnostuvat uutisista

Opetuksen kehittäminen

Miksi opetusta pitää kehittää?

Lyhyessä ajassa ympäröivä maailmamme on muuttunut. Internetin palvelut ovat tulleet osaksi meidän jokapäivästä elämää, niin nuorten kuin vanhempienkin. Silti opetusmenetelmät eivät valtaosalla opettajista ole muuttuneet, ei minun käsityksen mukaan perusopetuksessa. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä. Opettajat ovat kyllä saaneet opetuksen tuekseen erilaisia teknisiä vempaimia, mutta perusajatukseltaan ja pedagogisesti opetamme samalla tavalla kuin opetuksen aivan alussa on tehty.
Jos mietimme vapaa-ajalla olevaa toimintaamme, yhteisöllisyys ja yksilöllinen oppiminen ovat nykyään vallalla. Tarvitsemme sitten apua hankintojen vertailuun, koiran kasvattamiseen, ruokareseptien etsimineen, terassin rakennusprojektiin, mopon tuunaukseen, haemme aktiiviesti tietoa netistä. Samalla tapahtuu oppimista. Jotain tämän kaltaista pitäsi koulunkin opetuksen olla.

Kuka muutoksen voi aikaansaada?

Muutos voi lähteä vain ja ainoastaan opettajasta. Hän loppukädessä määrää oppitunnin sisällöstä. Meidän opettajien, myös itseni, ajatusmallit pitäsi miettiä uusiksi. Tueksi tarvitsemme tähän koulutusta. Toki pitää muistaa, että oppimiseen tai opetukseen ei ole olemassa yhtä tiettyä mallia, jokaisen persoona ratkaisee lopputulosken. Samalla tavalla on käynyt opettajajohtoisen opettamisen, se on vuosisatojen edetessä muotoutunut tietynlaiseksi malliksi, jota jokaisen itse soveltaa.
Tärkeässä roolissa on myös johto, rehtorit ja päättäjät. Heidän tulee tukea tarvittavin resurssein ja välinein muutosta. Resurseilla ajattelen esimerkiksi opetustiloja, sähköistä pedagosista materialia, välineitä, oppimisympäristöä.

Mitä pitäsi nyt tehdä?

Meidän opettajien ja rehtoreiden  pitäisi käynnistää yhteinen oppimisprojekti. Miksemme hyödyntäisi yhdessä sitä ammattitaitoa, jota meillä on. Se ajatushan on myös uuden yksilöllisen, mutta yhteisöllisen, oppimisen takana.  Yhdessä siis rakentamaan uutta tämän päivän koulua. Huomisen koulusta ei kannata puhua, koska se ei tule koskaan valmiiksi.

Vielä mielenkiintoinen artikkeli Opettajalehdestä, Mallia nokiasta?

Suomi ja tulevaisuus

Nykyvälineillä meillä on iso mahdollisuus kehittää itseämme verkostoitumalla. Tämän kaltaisia mahdollisuuksia ei vielä ollut 10 -15 vuotta sitten. Nyt on ja se pitäsi ottaa huomioon yhteiskunnassa, niin opetuksessa ja kuin muussa julkisten palvelujen kehittämisessä.

Vaikka olenkin matemaatiikko "perusluenteeltani", siis mahdollisimman looginen, mutta välttämättä ei niin humanistinen, heitän tähän vielä muutaman isomman ajatuksen. Näihin ei ratkaisua yksi ihminen löydä, jos koskaan kukaan löytää, mutta toivottavasti yhdessä saisimme edes jotain parannettua

1. Suomen ainoa kilpailuetu globaalissa maailmassa on osaaminen. Me emme voi (emmekä varmaan haluakaan) kilpailla volyymilla tai halvalla työvoimalla. Miten siis julkisella sektorilla voimme turvata ja edistää osaamista? Olisiko näistä apua?
• Opetuksen muuttaminen
• turvataan myös lahjakkaiden eriyttämistä, nyt panostetaan paljon keskitasoon ja opimisvaikeuksissa oleviin oppilaisiin
• tuetaan yksilöllistä oppimista, yksilöllinen oppiminen voi myös olla yhteisöllistä
• ei tuudittauduta PISA tutkimuksiin, jostain kuulin, että PISAssa Suomi menystyy kokonaisuutena hyvin, huippulahjakkuuksissa olemme jäljessä
• tehdään oikeasti yhteistyötä (opettajahuoneen sisällä, kunnan sisällä, seudullisesti)
• Julkisen hallinnon (nämä perustuvat lähinnä kuntasektorin kokemuksiin) työprosessit
• kunnan sisäisiä prosesseja pitäisi tehostaa, erityisesti johtajien ja palvelutyössä olevien henkilöiden (lääkärit, opettajat) työaika kuluu yhä enemmän hallinnon pyörittämiseen. Johtamiseen ja kehittämiseen ei jää aikaa.
• tietohallinon peruspalvelujen tehostaminen -->tietohallinnon henkilöstölle jää enemmän aikaa -->voisiko tietohalinto yhteistyössä kunnan toimialojen kanssa etsiä tehokkaampia ratkaisuja, jotta perushallinnon pyörittämisen prosessit saadaan tehokkaammaksi
2. Haasteet kohtaan 1
• Miten saadaan opettajat mukaan muutokseen?
• Miten saadaan johtajat sisäistämään muutoksen tarve? Millä tavalla
• Voiko valtio ohjata (=pakottaa) toimillaan tietohallinnon tehostamista?
• MIten oikeasti saadaan tehtyä yhteistyötä?