Tervetuloa seuraamaan blogia. Sain menneellä viikolla torstaina 19.4. 2012 AHAA elämyksen Hämeenlinnan ITk päiviltä. Vaikka olen itse ns It ihmisiä (lue nörtti), en ollut vielä ymmärtänyt sosiaalisen median tarkoitusta. Kiitos Ylen Tuija Aallon, minulle valkeni, että sosiaalinen media voi olla myös jotain muuta kuin henkilökohtaisia statuspäivityksiä.Oivalluksen jälkeen some tarkoittaa minulle lyhesti seuraavaa työelämää ja opiskelua ajatellen

---Ihmisen osaaminen ei ole pelkäästään enää nykyään hänen oman osaamisen ja omien ajatuksien summa, vaan se on hänen verkostonsa osaamisen ja ajatusten summa.---

Esimerkiksi oppiminen on yksilöllinen prosessi, ihminen käy tuota prosessia läpi koko elämän. Oppimiseen tarvitaan motivaatio, kosketus aikaisempiin kokemuksiin ja ehkäpä uteliaisuutta. Tämä minun uusi blogini on siis osa minun oppimisprosessia, jossa on mukana kaikki edellä mainitut 3 kohtaa. Missioni vielä lyhyesti:
1. Muutetaan opetusta siten, että se tukee oppimisprosessia.
2. Muutetaan kunnan prosesseja tehokkaammiksi -- saadaan lisää aikaa tarkoituksen mukaiseen työhön ->eli palvelemaan kuntalaisia ja kehittämään palveluja.
3. Aloitetaan oikeasti yhteistyö
- oman työyksikön sisällä
- kunnan sisällä
- seudullisesti.
Olen päättänyt lohkaista 1 tunnin viikottaisesta työajasta tämän blogin pitämiseen. Toivottavasti kiinnostutte ja liitytte osaksi minun verkostoa, joka henkilökohtaisesti siis tarkoittaa kehittymistä.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Miksi koulu on ajastaan jäljessä?

Kun katson ympäröivää maailmaa, maailma on täynnä sähköisiä palveluita, joita käytetään verkossa.
Luokkahuonessa ei oppilaalla ole kuitenkaan ole mahdollista käyttää oikeastaan mitään sähköisiä palveluja tai välineitä.

Miksi näin? Pitää muistaa, että vasta parin viime vuoden aikana internetissä oleva valtava tietomassa on ollut käsillä luokkahuoneessa. Tämän ovat mahdollistaneet kevyet, siirrettävät laitteet, kuten tabletit. TVT:tä ei vamraan ole tarkoitus käyttää väkisin, vaan niissä asioissa, joista siitä on hyötyä oppimisessa tai antaa lisää vuorovaikutusaikaa ihmisille.

Sanoisin, että TVT:tä ei ole käytetty laajasti, koska opettajat ja oppilaat eivät ole kokeneet sisältöä oppimista auttavaksi. Sisältö ei ole laite, kuten tabletti/älytaulu tai järjestelmä, kuten some. Millä sitten päästään eteenpäin? 1. Oikeilla keskitetyillä rahoitusratkaisuilla. Suurten toimijoiden yhteistyöllä(kustantajat, laitevalmistajat, OPH) 2. Murrosvaiheen opetajien koulutuksella 3. Murrovaiheessa johdetusti ja resurssoitu opettajien yhteistyö, myös seudullisesti ja valtakunnalliseti 4. Tekijänoikeuslakien muutoksella, jotta yhteistyö onnistuu.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Avoimuus on hankala asia?

Tällä blogilla olen avoimesti jakanut omia ajatuksia. Niílle, jotka eivät kaikkia blogi-tekstejäni ole lukeneet, tiedoksi, että blogissa on käsitelty TVT:n käyttöä opetuksessa sekä len kunnallisiin menetelmiin olen ehdotellut uusia ajatuksia ja vähän kyseenalaistanutkin niitä.

Olen tämän blogin linkkiä myös käyttänyt työsähköpostini allekirjoituksessa. Nyt jouduin sen ottamaan pois, koska työyhteisöstä tätä on vastustettu. Vastustajat eivät olleet johtajia, mutta johtajatasolla tätä keskustelua käytiin. Johtajien kanssa itse  asiasta keskustelin ja heidän pyynnöstä hyvässä yhteisymmärryksessä poistin allekirjoituksen. Ymmärrän kyllä näkökohdan, koska kirjoittamani ajatukset eivät ole Ruskon kunnan virallisia kantoja.

Itse näen tämän kuitenkin enemmän avoimuuden ja tiedon jakamisen pelkona. Asia on uutta meille kaikille. Jotenkin koen, että asioiden avoin julkistaminen koetaan pelkona saada vain negatiivista palautetta kuntalaisilta. Perinteisesti päätökset on kuitenkin tehty "suljettujen" seinien sisällä.

Itse koen, että avoimuus ja sen kautta verkostoituminen lisää meidän virkamiesten ja päättäjien ammattitaitoa. Avoimuudella ja sitä kautta saadulla palauteella pystyisimme entistä enemmän tuomaan uusia näkökulmia päätösten tekemiseen. Avoimuudella teemme myös Ruskoa tunnetummaksi.

Jos jatkossa haluatte seurata opetuksen kehittämistä Ruskolla, perustin sille oman blogin, http://oppiaruskolla.blogspot.fi/. Kyseisen linkin lisää allekirjoitukseen :)

Tähän omaan henkilökohtaiseen blogiin tulen siis jatkossa kirjoittamaan ajatuksia kunnan mentelmistä ja rakenteiden kehittämisestä.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kunnallinen päätöksenteko - Onko tehokasta?

Kuntavaaleissa 2012 äänesti vähän yli puolet kansalaisista. Selitykseksi on tarjottu epäselvää keskustelua kuntien tilasta ja kuntien tulevaisuudesta.
Itselle toisaalta tuli mieleen kysymys, onko kunnallinen päätöksentekojärjestelmä sopiva nyky-yhteiskuntaan? Nythän äänestämme oman edustajan tekemään päätöksiä puolestamme. Keinoja vaikuttaa päätöksiin tai edes niiden valmisteluun on varsin vähän. Kunnassa itse työskentelevänä tunnistan myös epäkohdan keskusteluyhteydessä päättäjien ja valmistelevien virkamiesten välillä. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta päätökset menevät suunnilleen näin (tuttua varmaan monelle, mutta kirjoitetaan silti auki):
1. Virkamies valmistelee asiaa. Päättäjät eivät useinkaan ole tässä vaiheessa vielä tietoisia valmistelusta, varsinkaan, jos kyse on toiminnan kehittämisestä. Valmistelun tulos on monesti yhden virkamiehen näemys asiasta.
2. Johtava virkamies esittelee asian lautakunnan kokouksessa. Esittelijä ei välttämättä ole sama kuin valmistelija. Lautakunnan jäsen saattaa 1. kerran tutustua asiaan vasta kokouksessa. Lautakunta tekee päätöksen ja vie asian hallitukseen tai pyytää virkamieheltä lisäselvityksiä.
3. Hallituksen jäsenille asia todennäköisesti tulee 1. kertaa ilmi esityslistassa. Hallitus saattaa palauttaa takaisin lautakuntaan ja sitä kautta se voi mennä virkamiehelle asti.
4. Valtuustolle asia tulee 1. kertaa esille esityslistan myötä. Valtuusto tekee päätöksen. Keskustelua varsinaisen valmistelijan / asiantuntijan kanssa tässä vaiheessa ei enää käydä.

Kummalistahan tässä on kaksi asiaa.
1. Miksi ylempää päätöksentekovaltaa käyttävät henkilöt eivät ole jo valmisteluvaiheessa tietoisia valmistelusta. Jo tällä voitaisiin ehkäistä todennäköisesti monta "takaisin" palautusta. Tämän suhteen pitää kuitenkin pitää huolta, että päättäjät eivät huku informaatioon. Tämä voitaisiin tehdä helposti teknisesti avoimilla verkkoratkaisuilla.
2. Missä vaiheessa kuntalainen pääsee osallistumaan? Ehkä 4. vuoden välein osallsituminen ei riitä ja se alkaa pikkuhiljaa näkyä äänestysinnossa. Nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin muitakin tehokkaampia tapoja vaikuttaa, kuten tämä blogi.

Yksi esimerkki, miten tämän voisi ratkaista.
Perustetaan kuntaan järjestelmä, jossa valmisteluvaiheessa olevat asiat ovat avoimesti niin kuntalaisten kuin päättäjien saatavilla ja kommentoitavissa. Jotta informaatiotulva vältetään, kukin päättäjä voisi seurata itseään lähellä olevia aiheita ja niiden keskusteluja ja osallistua myös itse keskusteluun. Näin myös äänestäjä voisi paremmin seurata "oman" valtuutettunsa työtä. Kuntalaisten joukossa on varmasti asiantuntemusta monista aloista, monesti varmasti parempaa kuin valmistelevilla virkamiehillä, jotka joutuvat varsinkin pienissä kunnissa hoitamaan laajaa sektoria. Näiden asiantuntijoiden tietotaidon saaminen mukaan kunnan päätöksentekoon olisi varmasti kaikkien edun mukaista.

Monelle on varmasti nyt noussut mieleen ajatus epäasiallisista ja kriittisistä kommenteista. Epäasialliset kommentit pitää tietysti poistaa, niitä kuitenkin tullee häviävän vähän. Menetelmän on käytössä esimerkiksi verkkolehdissä, enkä siellä ole törmännyt vastaavaan. Ja kriittiset kommentit voivat olla myös kehittäviä. Ja jos ne ovat epäasiallisia, tämähän tarjoaisi virkamiehille välineen korjata virheelliset käsitykset.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Oppilaan käsikirja

Facebookin tieto- ja viestintätekniikan ryhmässä pohdittiin, miten paljon koulu tällä hetkellä painottuu pienten tiedonmurusten ulkoaopetteluun.
Myös googlen "väärinkäytöstä" löytyy hyvä ajatus täältä http://sometek.fi/ala-kysy-jos-vastauksen-loytaa-googlesta/
Miten muutos sitten toteutetaan? Mietin
- Voiko nykyisellä tuntirakenteella saada muutosta?
- Kuinka paljon arviointi ohjaa tähän?
- Paljonko ulkoiset tekijät, kuten oppimateriaalit ja opetussuunnitelma, ohjaavat tähän
- Mitkä ovat opettajan valmiudet muutokseen. En tarkoita nyt teknisiä valmiuksia, vaan onko meillä valmiuksia kokonaisuuksien hallintaan.

Jos meillä olisi rohkeutta, voisiko tästä löytyä ratkaisu esim yläkouluun.
- tuntirakenne muutetaan siten, että oppilaalla on aamupäivän kokonaisuus ja iltapäivän kokonaisuus
- kyseisistä kokonaiskuuksta vastaa opettajatiimi (koostuu eri aineiden opettajista)
- oppilaalla ei ole oppiaineisiin sidottuja kirjoja, vaan hänellä on yläkoulun käsikirja (ns oppimispolku), jossa on kokonaisuuksia aiheittain
- käsikirjaa täydennetään muilla materiaaleilla, monisteita, kirjoja, sähköisä materiaaleja
- oppilaalla on käytössään portfolio, joka täydentyy käsikirjan etenemisen mukaan (sähköinen ja / tai perinteinen)
- opettajan YT aikaa käytetään opettajien väliseen yhteistyöhön näiden kokonaisuuksien rakentamiseen

Muita ajatuksia
- Ruskolla on n. 100 oppilasta / luokka-aste. Mitä, jos ei olisikaan luokka-asteen rinnakkaisluokkia, vaan opetusryhmiä voitaisiin joustavasti muuttaa kokonaisuuksien mukaan
- opettajien yhteissuunnitteluaikaa tarvitaan huomattavasti enemmän, tämä pitää ottaa johdon huomioon, mutta myös opettajien on huomioitava se omissa työmenetelmissä
- kustantajia tarvitaan, vaikuttaako bisnes liikaa tähän muutokseen?

torstai 18. lokakuuta 2012

Erilainen jälki-istunto

Oli pari päivää sitten jälki-istunnon valvoja. Koulussamme on käytössä perinteinen "Tuijota pisteeseen" menetelmä.
Olen jonkin aikaa miettinyt, miten tätä voisi kehitellä. Kokeilin siis seuraavaa
1. Jälki-istunto pidettiin atk luokassa ja välineenä käytettiin Wilmaa
2. Oppilaat kirjoittivat Wilma-viestin, joka he lähettivät sekä minulle että huoltajille. asetuksista valittiin että vastaanottajat saavat nähdä toistensa nimet ja vastaukset (koska kommentoin oppilaiden vastauksia ja halusin, että ne näkyvät huoltajille)
3. Itse sisältöä ohjasin kysymyksillä, vähän rangaistuksesta riippuen.
- Mitä tapahtui?
- Miksi teosta rangaistiin?
- Mitkä seikat johtivat tekoon?
- Tiedostitko tilanteessa tekeväsi väärin?
- Mitä tapahtuu, kun seuraavaksi olet samassa tilanteessa?
- Oliko teosta haittaa muille ihmisille?
Tarkoitus siis on, että oppilaat tarkkailisivat "ulkopuolisena" tapahtunutta. Olin apuna kirjoitusprosessissa ja "tarkastin" ennen lähettämistä. Puutuin ns. yliheittoihin, esim. kommentteihin "En koskaan enää tee mitään pahaa jne.". Viestiin piti jättää vain ne, joiden takana oppilas itse on.
4. Havaintoja / tapahtunutta /oppilaan kommentteja
- kaikki tiedostivat tehneensä väärin, muutama silti oli sitä mieltä, että näin voi tapahtua uudelleen. Tällaisia rehellisiä kommentteja en poistattanut, vaan kirjoitin näihin oman kannan
- kirjoittaminen oli oppilaille vaikeaa, heillekin helpompi olisi pisteeseen tuijottaminen
- olin havaitsevanani jonkin laista kehittymistä, tai sitten se johtui omasta kovasta uskosta, että tämä auttaa :)
- "kokeneet" istuja antoivat sekä positiivista että negatiivista palautetta. Negatiiviset tulivat lähinnä niiltä, joille kirjoittaminen oli tuskallisinta
- osalle alku tuotti hankaluuksia, koska tässä oli enemmän vapauksia kuin perinteisessä menetelmässä, loppua kohti tilanne parani.
- oppilaisiin sai henkilökohtaisen vuorovaikutuksen, jos oikein positiivisesti ajattelen, oppilaat kokivat, että heistä välitetään ja juuri heidän ongelmiin puututaan

Eli näillä positiivisilla asioilla varmasti jatkan kokemuksia. Myös ne opettajat, jotka tästä kuulivat, innostuivat menetelmästä. Saapa nähdä tuleeko Maunun koulun yleiseksi menetelmäksi.

maanantai 15. lokakuuta 2012

E-oppiminen - pohdintoja

Tämä vuosi on mennyt kehitellessä sähköistä oppimisympäristöä. Eli miten siis oppiminen voisi tapahtua TVT:tä käyttäen. Yritän nyt siis katsoa myös oppilaan kannalta. Kehitysajatukset kerään vaiheittain. Toivottavasti näistä on apua samaa suunnittelevalle. Uskokaa tai älkää kaikki tämä on vaatinut vuoden kypsymisen. Mistäköhän hidas kypsyminen johtuu? Tähän ehkä minut tuntevat osaisivat vastata :)
Alla mainitut vaiheet siis ovat jalostuneet edellisestä vaiheesta (näin ainakin toivon)
Näitä on siis mietitty perusopetuksen oppilaille.

Kehitysvaihe1:
- Videoidaan opetus
- oppilaat etenevät omaan tahtiin videoiden avulla
- hankitaan oppimisympäristö, johon videot + materiaali kerätään (kustantajien + avoin materiaali + opettajan materiaali)
- oppilailla luokkatilassa muutamia kannettavia laitteita
- opettajalla jää aikaa henkkilökohtaiseen ohjaamiseen
- vaiheen avoimet kysymykset - Vertaisoppiminen? Sosiaalinen syrjäytyminen? MIten kerätään tietoa oppimisen etenemisestä?

Kehitysvaihe2:
- rakennetaan oppimispolku käsitekartan avulla sähköiseen ympäristöön
- oppimispolku on koko kunnan, esim perusopetuksen matematiikan polku 1-9 luokille
- opettajat tekevät yhdessä polkua,kerätään koko pedagogiigan osaaminen yhteen paikkaa oppilaan saataville
- kannustetaan ryhmätyöskentelyä ja vertaisoppimista, oppilaat ohjaavat toisiaan esim samassa vaiheessa
- portfolion käsite tulee ottaa mukaan. Portfolio täyttyy automaattisesti siitä, mitä oppilas tekee.

Kehitysvaihe3:
- kehitetään alykästä järjestelmää, joka haistelee oppilaan etenemistä oppimispolussa ja ohjaa tätä tarvittuun suuntaan
- rakennetaan koko sähköinen järjestelmä pelinomaiseksi, oppilas on hahmo (vertaa tamagotchi)
- hahmoa "hoidetaan" matematiikalla, englannilla, historialla jne. jne.
- mitä enemmän ja laadukkaammin oppilas tekee, sitä paremmin hahmo voi. Eli siis tämä tieto portfoliona, mittarit ovat oppilaalle visuaalisia, mutta opettajille voi olla jotain muuta dataa
- käsitekartta ja oppimispolku on kaiken takana (opettajien työkalu suunnitteluun), mutta oppilaalle tämä visualisoidaan pelimuotoon.
- vertaisoppimista edistävät hahmot, esim. hahmot(siis oppilaat) voivat pyytää apua oppimispolussa samassa vaiheessa olevilta hahmoilta.
- opettaja voi kutsua hahmoja yhteen --> sosiaalinen tapahtuma

Itse yritämme napata kiinni vaiheesta 2.

Haaste
Vaiheeseen 3 tarvitaan muita. Kuka nappaisi kiinni
- Rovio - kokemus pelin tekemisestä, visuaalisuudesta ja koukuttamisesta
- kustantajat + muu sähköinen valmis materiaali, esim Mikrolinna - käsitekartan ja oppimispolun sisällön suunnittelu
- Fronter (meidän pilottialusta) - yhdistämään tämän kaiken
- Ruskon opetuslautakunta - resursseja suunnitteluun
- Yliopisto - älykkäs järjestlmä tarkkailemaan oppimista

Kokemuksia erilaisesta menetelmästä

Itselläni on nyt takana 2-3 viikkoa erlaisen menetelmän käytöstä. Taustatietona minulla on tällä hetkellä tietotekniikan ryhmiä, joiden aiheena ovat olleet tekstinkäsittely Wordillä ja kuvankäsittely photoshopilla.

Lyhyt kuvaus menetelmästä
1. Olen valmiiksi tunteja varten videoinut opetuksen.
2. Oppilaille on lähetetty Wilman kauttaa viestiä, miten edetä. Pääpiirtettäin menetelmä on sellainen, että ensi katsotaan tietyt videot ja sen jälkeen siihen liittyvät tietyt harjoitukset. Videoihin voi aina palata. Videot ovat julkisisa, joten niitä voi katsoa, missä tahansa.
3. Tavoitteena on, että näin saisin luotua oppilaalle tietyn oppimispolun, jota pitkin hän voi edetä omaan tahtiin j aminulle jää aikaa enemmän oppilaan ohjaamiseen. Videot ovat opetusta siksi, että opetus ei ole aikaan sidottua ja sitä voi kelata.

Havaintoja näistä muutamasta viikosta.
- menetelmä on otettu hyvin vastaan
- suurin osa oppilaista katsoo tehdyt videot,muutamilla oppilailla on vaikea pysyä aiheessa
- osa on katsonut videoita jopa kotona
- minun on vaikea tietää, missä kohtaa oppilas etenee
- tunneilla tapahtuu vertaisoppimista, tästä olen eniten ylpeä!
- syvälle menevä oppimisprosessi ei kaikilla käynnisty, karkeasti jaan seuraaviin
1. 50 % oppivat videoista hyvin, varmasti oppisivat myös massaopetuksesta
2. 25 % oppii kopoiomaan, mutta veikkaan, että syväoppimista ei tapahdu
3. 25 % aika kuluu, mutta oppimista ei tapahdu kuin pienellä osa-alueella

Pohdintoja ja kysymyksiä
- Opettajan näkemys oppimispolusta ja tavoitteista ei välttämättä kohtaa oppilasta. Sama ongelma on ollut perinteisellä massaopettamisella
- Videon katselun aloitus ilman tavoitetta ei käynnistä kaikilla oppilailla oppimisprosessia. Vaikus on sama kuin massaopetuksessa, video kyllä katsotaan, mutta syväoppiista ei tapahdu
- edelliseen viitaten, miten seuraavia peruskysymyksiä pitäsi pohtia
1. Mikä on hyvä aloitusärsyke?
2. Miten tuo ärsyke annetaan, jos edetään omaa polkua omassa tahdissa?
3. Miten edistetään ryhmässä työskentelyä?
4. MIten päästään passiivisesta oppimisessta aktiiviseen? Samassa, kun tätä kirjoitan, minulle välähti, että tästähän tässä kaikessa on kyse :)
- Menetelmä vaatii järjestelmän, joka sekä oppilalle että opettajalle antaa palautetta oppimisen kehittymisestä ja onnistumisista. Tätä Ruskolla parhaillaan työstetään sähköisen oppimisympäristön muodossa.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Utopiaako - älykäs oppimisympäristö?

Oppimisympäristöä Ruskolle kehitellessä, on mieleeni joulahtanut seuraava kysymys. Olisiko mahdollista, että oppimisympäristön järjestelmä itsessään pystyisi keräämään tieto oppilaan oppimisesta ja ohjaamaan hänet tämän tiedon perusteella oman osaamisen mukaisiin oppimispolkuihin. Olen jostain kuullut, että tällaisiä älykkäitä järjestelmiä on kehitetty. Erityisen älykkääksi tuota en kuitenkaan kutsuisi, koska ihminen (opettaja) pystyy hoitamaan tuon saman työn melko nopeasti. Mutta haaste on kuitenkin siinä, että opetusryhmät ovat niin isoja, että opettajan aika ei millään riitä kaikille. Mutu tuntumalta sanoisin, että ryhmätkoot eivät myöskään tule pienemään lähitulevaisuudessakaan sopiviksi. Olisiko siis mahdollista, että järjestelmä tekisi tuon työn. Välittömän palaute on tärkeää oppimisprosessin kannalta. Omaa pohdintaa - pelityypistä materiaalia pitää saada lisää - kuka tekee materiaalin? opettaja? kustantaja? - toisi huoman lisäedun opettajan arvioinnin tueksi - voidaanko arvioinnissa myös ottaa huomioon järjestelmän tuottaman infon myötä mm. aktiivisuus, yhteisen oppimisesn editäminen, yhteistyötaidot, oppimisen omaehtoinen syventyminen? - Pitäisikö oppilaan arvioinnissa olla tiedollisten taitojen mittaamisen lsiäksi myös arvosana vaikkapa yhteistyötaidot ja tiedon hakeminen ja suodattaminen Jos tätä sattuu lukemaan joku yliopistolla työskentelevä, heitän pallon sinne. Löytyisikö yliopistosta veturi järjestelmän rakentamiseen? Eimerkiksi Turun yliopisto on saanut mainetta KIVA koulu hankkeesta, lähtisikö joku kehittämään TIVA (tiedon valloitus?) koulu hanketta Rohkeasti kommentoimaan ja heittämään ehdotuksia avoimiin kysymyksiin.

torstai 13. syyskuuta 2012

Oppimisympäristön pilotointi vaihe1

Oppimisympäristön valmistelua


Aika on taas kulunut erittäin nopeasti. Ruskolla on myös ollut kovasti painetta tietohallinnon käytännön töiden kanssa, enkä ole blogia ehtinyt päivitellä.

Oppimisympäristöpilotointi on joka tapauksessa edennyt melko mukavasti.

Ruskolla oppimisympäristön pilotointi tarkoittaa seuraavaa

  • alustana toimii Fronter
  • opettajien, oppilaiden ja opetusryhmien tiedot siirretään Primuksesta Fronteriin
  • käyttäjätunnus (+salasana) on sekä opettajilla että oppilailla sama kuin kunnan verkkoon, eli AD tunnus. (LDAP tekniikka)
  • Kustantajien kanssa neuvotellaan sähköisten materiaalien viemisestä Fronteriin
  • opettajien käyttöön tulee myös Dreambroker palvelu, jolla voidaan videoita ruutukaappauksia tai kamerasta sisältöä suoraan Fronterin oppimissisältöihin

Vaiheet

Tarkoitus on nyt kirjoitella lyhyesti vaiheita, jotta samaa suunnittelevat saisivat mahdollisesti vinkkejä. Palaan siis tässä blogissa asiaan lokakuussa.
  1. Elokuu
    • sopimus tehtiin Fronterin kanssa pilotoinnista
  2. Syyskuu
    • Fronterin alusta rakennetaan valmiiksi lokakuun aloitusta varten, mm.
      • primus siirrot
      • oppimateriaalit
      • fronterin mallihuoneet, esim matematiikkaan
      • LDAP
    • otan yhteyttä kustantajiin
  3. Lokakuu
    • koulutus pilotointiin osallistuville opettajille
  4. Tammikuu
    • toinen koulutus opettajielle + kerätään opettajien kokemuskia
  5. Maaliskuu
    • tehdään päätös Fronterin hankinnasta
    • kerätään kokemukset yhteen ja tehdään loppuraportti
    • luodaan malleja oppimisesta, joita voidaan esitellä muille opettajille

Tavoiteet

  1. edistää yksilöllistä oppimista
  2. luoda oppimispolkuja, joka mahdollistaa oppimisen omaan editymisen mukaan
  3. mahdollistaa syventävä oppiminen yli peruskoulun opetussuunnitelman
  4. käyttää tvt:tä oppimisen apuna ja korvaamaan mahdollisesti jotain muita menetelmiä, siis ei lisänä
  5. edistää opettajien yhteistyötä ja parantaa ajankäyttöä
  6. parantaa oppimistuloksia

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Ruskon oppimisympäristön pilotointi

Ruskolla perusopetuksessa pilotoidaan lukuvuonna 2012-2013 sähköistä oppimisympäristöä. Malli sopii varmasti myös toisen asteen opinnoille. Oppimisympäristön alustana toimii Fronter. Kiitos fronterille, joka lähti tukemaan Ruskon hanketta. Olemme myös saamassa mukaan kustantajia, joiden tarjoama sisältö on erittäin tärkeää kooknaisratkaisun kannalta.
Tavoitteena ei ole pelkästään kehittää teknistä sähköistä oppimisympäristöä, vaan uudistaa samalla opettajuutta ja oppimista. Tiivistettynä tällä ratkaisula pyritään syvempään oppilaslähtöiseen oppimiseen sekä eriyttämisen parantamiseen.
Pedagogisesti oppimisalustaa rakennetaan oppilaille johdettuja oppimisopolkuja, joita pitkin etenemällä oppilas voi saavuttaa halutut tavoitteet itsenäisessä tahdissa. Toki oppimispolkua ei tule sitoa liian tarkaan, kaikki oppilaan rönsyilyt ovat sallittuja, jopa suotavia.
Pilotointiin Ruskolta osallistuu n. 10 opettajaa. Mahdollisesti myös Vaisaaren yläkoulu osallistuu samaan kokeiluun, jolloi myös seudullinen yhteistyö on mahdollista

Pilotointi toteutetaan seuraavasti
  1. elo-syyskussa Ruskon tietohallinto rakentaa yhdessä Fronterin kanssa alustan tekniset valmiudet sille tasolle, että se on helposti käytettävä.
    • kirjatuminen Ad tunnuksilla
    • wilma-ryhmät opettajan käyttöön
    • kustantajien sähköisen materiaali tuodaan Fronteriin
    • rakennetaan "mallihuoneita" oppiaineisiin
    • integoidaan muita palveluja, esim Creaza (sarjakuvien luonti+käsitekarttojen luonti) ja drembroker (kuvaruudun videointi)
    • karsitaan kaikki ylimääräiset palvelut pois, esim viestintä, joka on toteutettu kouluissa muilla ratkaisuilla
    • rakennetaan oppilaille aloitussivu, joka kokoaa kullekin oppilaalle tärkeät ja halppokäyttöiset aloituslinkit
  2. lokakuussa aloitetaan varsinainen käyttö
    • opettajat koulutetaan fronterin teknisiin ominaisuuksiin, n. 1/2 päivää
    • opettajille varataan 1-2 työpäivää rakentaa oppimispolkuja Fronteriin. Opettajat tekevät ainakin aineryhmittäin yhteistyötä
  3. loka - maaliskuu
    • Pilotoinnissa olevat opettajat kokoontuvat 1 kerran kuukaudessa jakamaan kokemuksia ja kehittämään palvelua. Koollekutsujana toimii allekirjoittanut ja olen kehitysajatuksista yhteydessä Fronteriin
Olen hakenut hankerahaa oppimisympäristöön opetushallitukselta. Toivottavasti hakemus saa myönteisen vastaaoton. Hankerahalla on tarkoitus kattaa pilotoinnin sijaiskustannuksia ja hankkia liikuteltavia laitteita, jotta oppimisympäristön käyttö oppimistilanteessa olis luontevaa. Perinteinen malli, jossa koko luokka yhtä aikaa käyttää isoa atk luokkaa ei sovi yllä olevaan malliin, vaan oppilailla pitää olla mahdollisuus käyttää kannettavia laitteita tapeen mukaan. Tarve voi olla vain muutaman minuutin mittainen, esim . Dreambrokilla tehty opetusvideo, jonka jälkeen oppilas palaa tekemään tehtäviä perinteisesti kynällä ja paperilla. Toki oppimisympäristöön pyritään kustabtajilta tuoda mukaan kehittäviä oppimispeleja, joissa oppilas saa palautteen omasta oppimisestaan ja opettaja saa tilastoa oppimisesta arviointia varten. Malli ei myöskään tarkoita sitä, etät perinteiset atk luokat tulisi unohtaa, kummalakin on oma käyttötarve.

maanantai 14. toukokuuta 2012

Opettajien aivoriihi Ruskolla

Kutsuin opettajia yhteiseen aivoriiheen, miten voisimme opetusta kehittää. Paikalle ilmoittautui mukava joukko meitä opettajia ideoimaan yhdessä.

Tapaamiseen on muutama minuutti aikaa ja tein pienen pohjustuksen. Pohjustuksen löydät täältä https://skydrive.live.com/redir.aspx?cid=d9600fa98b578d82&resid=D9600FA98B578D82!2533&parid=root

torstai 10. toukokuuta 2012

Esimerkki tvt:n hyödytämisestä

Koska kaikki ovat kiinnotuneita käytännön esimerkeistä, kuvaan lyhyesti projektin, jonka Ruskolla teen yhdessä äidinkielen opettajien kanssa kaikkien 8. luokkalaisten kanssa. Lyhyesti idea: Oppilaat tuottavat viikoittain pienessä ryhmässä paikalliset uutislähetyksen videoksi ja video julkaistaan johonkin julkiseen palveluun, joka kunnan web palvelimeen tai sitten esim. Youtubeen.

Lyhyt kuvaus

  1. Kaikille oppilaille opetetaan lyhyesti videoeditointi
  2. Äidinkielen opettajat keskustelevat oppilaiden kanssa uutislähetyksen tekemisestä. Mitä vaatimuksia? Mitä rooleja lähetyksen tekemiseen vaaditaan? Mitä asioita utislähetyksessä voi olla?
  3. Oppilaat jaetaan 4-5 hengen ryhmiin. Oppilaat valmistelevat aiheet, tekevät suunnitelman äidinkielen opettajan kanssa.
  4. Oppilaat kuvaavat tarvittavan materiaalin ja editoivat sen tietoteknikan opettajan kanssa.
  5. Valmis tuotos siirretään julkiseen palveluun.
Opetusjärjestelyissä käytetään rinnakkaisopetukseen määrättyä rahaa. Lisäksi olemme olleet yhteydessä paikallisten yritysten yhdistyseen, jos saisimme yrityksiä mukaan rahoitamaan välineitä.
Tavoitteita, joita tällä projektilla mielestäni saavutamme
  • aineiden välistä yhteistyötä saadaan lisättyä
  • paikallisten asioiden tuntemus sekä oppilaille että opettajille kasvaa
  • saadaan yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa -->koulu tulee pois seinien sisältä
  • oppilaan tvt taidot kasvavat
  • oppilaat kiinnostuvat uutisista

maanantai 30. huhtikuuta 2012

Opetuksen kehittäminen

Miksi opetusta pitää kehittää?

Lyhyessä ajassa ympäröivä maailmamme on muuttunut. Internetin palvelut ovat tulleet osaksi meidän jokapäivästä elämää, niin nuorten kuin vanhempienkin. Silti opetusmenetelmät eivät valtaosalla opettajista ole muuttuneet, ei minun käsityksen mukaan perusopetuksessa. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä. Opettajat ovat kyllä saaneet opetuksen tuekseen erilaisia teknisiä vempaimia, mutta perusajatukseltaan ja pedagogisesti opetamme samalla tavalla kuin opetuksen aivan alussa on tehty.
Jos mietimme vapaa-ajalla olevaa toimintaamme, yhteisöllisyys ja yksilöllinen oppiminen ovat nykyään vallalla. Tarvitsemme sitten apua hankintojen vertailuun, koiran kasvattamiseen, ruokareseptien etsimineen, terassin rakennusprojektiin, mopon tuunaukseen, haemme aktiiviesti tietoa netistä. Samalla tapahtuu oppimista. Jotain tämän kaltaista pitäsi koulunkin opetuksen olla.

Kuka muutoksen voi aikaansaada?

Muutos voi lähteä vain ja ainoastaan opettajasta. Hän loppukädessä määrää oppitunnin sisällöstä. Meidän opettajien, myös itseni, ajatusmallit pitäsi miettiä uusiksi. Tueksi tarvitsemme tähän koulutusta. Toki pitää muistaa, että oppimiseen tai opetukseen ei ole olemassa yhtä tiettyä mallia, jokaisen persoona ratkaisee lopputulosken. Samalla tavalla on käynyt opettajajohtoisen opettamisen, se on vuosisatojen edetessä muotoutunut tietynlaiseksi malliksi, jota jokaisen itse soveltaa.
Tärkeässä roolissa on myös johto, rehtorit ja päättäjät. Heidän tulee tukea tarvittavin resurssein ja välinein muutosta. Resurseilla ajattelen esimerkiksi opetustiloja, sähköistä pedagosista materialia, välineitä, oppimisympäristöä.

Mitä pitäsi nyt tehdä?

Meidän opettajien ja rehtoreiden  pitäisi käynnistää yhteinen oppimisprojekti. Miksemme hyödyntäisi yhdessä sitä ammattitaitoa, jota meillä on. Se ajatushan on myös uuden yksilöllisen, mutta yhteisöllisen, oppimisen takana.  Yhdessä siis rakentamaan uutta tämän päivän koulua. Huomisen koulusta ei kannata puhua, koska se ei tule koskaan valmiiksi.

Vielä mielenkiintoinen artikkeli Opettajalehdestä, Mallia nokiasta?

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Suomi ja tulevaisuus

Nykyvälineillä meillä on iso mahdollisuus kehittää itseämme verkostoitumalla. Tämän kaltaisia mahdollisuuksia ei vielä ollut 10 -15 vuotta sitten. Nyt on ja se pitäsi ottaa huomioon yhteiskunnassa, niin opetuksessa ja kuin muussa julkisten palvelujen kehittämisessä.

Vaikka olenkin matemaatiikko "perusluenteeltani", siis mahdollisimman looginen, mutta välttämättä ei niin humanistinen, heitän tähän vielä muutaman isomman ajatuksen. Näihin ei ratkaisua yksi ihminen löydä, jos koskaan kukaan löytää, mutta toivottavasti yhdessä saisimme edes jotain parannettua

  1. Suomen ainoa kilpailuetu globaalissa maailmassa on osaaminen. Me emme voi (emmekä varmaan haluakaan) kilpailla volyymilla tai halvalla työvoimalla. Miten siis julkisella sektorilla voimme turvata ja edistää osaamista? Olisiko näistä apua?
    • Opetuksen muuttaminen
      • turvataan myös lahjakkaiden eriyttämistä, nyt panostetaan paljon keskitasoon ja opimisvaikeuksissa oleviin oppilaisiin
      • tuetaan yksilöllistä oppimista, yksilöllinen oppiminen voi myös olla yhteisöllistä
      • ei tuudittauduta PISA tutkimuksiin, jostain kuulin, että PISAssa Suomi menystyy kokonaisuutena hyvin, huippulahjakkuuksissa olemme jäljessä
      • tehdään oikeasti yhteistyötä (opettajahuoneen sisällä, kunnan sisällä, seudullisesti)
    • Julkisen hallinnon (nämä perustuvat lähinnä kuntasektorin kokemuksiin) työprosessit
      • kunnan sisäisiä prosesseja pitäisi tehostaa, erityisesti johtajien ja palvelutyössä olevien henkilöiden (lääkärit, opettajat) työaika kuluu yhä enemmän hallinnon pyörittämiseen. Johtamiseen ja kehittämiseen ei jää aikaa.
      • tietohallinon peruspalvelujen tehostaminen -->tietohallinnon henkilöstölle jää enemmän aikaa -->voisiko tietohalinto yhteistyössä kunnan toimialojen kanssa etsiä tehokkaampia ratkaisuja, jotta perushallinnon pyörittämisen prosessit saadaan tehokkaammaksi
  2. Haasteet kohtaan 1
    • Miten saadaan opettajat mukaan muutokseen?
    • Miten saadaan johtajat sisäistämään muutoksen tarve? Millä tavalla
    • Voiko valtio ohjata (=pakottaa) toimillaan tietohallinnon tehostamista?
    • MIten oikeasti saadaan tehtyä yhteistyötä?